Kathmandu Vuoden 2015 Maanjäristyksen Jälkeen

Huhtikuuta 2015 tapahtui järisyttävä luonnon katastrofi Nepalissa. Lähes kymmenentuhatta kuolonuhria vaatinut vuosikymmeniin pahin maanjäristys vavisutti Nepalia lähellä Nepalin pääkaupunkia Kathmandua 7.8 magnitudin voimalla. Jo muutenkin kriisin keskellä taisteleva yksi maailman köyhimmistä maista sai osakseen kamalan kohtalon. Nepalin maanjäristyksen vaikutus koko maan hyvinvointiin oli hirmuinen ja monet perheet menettivät elantonsa, läheisensä ja koko maa putosi syvään kuiluun, josta ulospääsyä ei näyttänyt olevan. Pahimman kriisin jälkeen muutaman viikon päästä tästä kamalasta onnettomuudesta, kun maa oli juuri ja juuri sisulla ja voimalla noussut takaisin jaloilleen, joskin heikkona ja vielä jalat vavisten, oli rakennusten raunioiden siivoaminen ja loppujen ruumiiden etsiminen hankalaa, sillä maan öljy ja bensiinivarannot ovat saapuneet Kiinasta tai Intiasta ja tällä hetkellä, kaikkein pahimpaan hetkeen öljyn ja bensiinin tuonti maahan tyssääntyi lähes kokonaan maan poliittisten ongelmien vuoksi. Nepalissa ei siis ollut helppoa kulkea millään moottoria vaatineella kulkuvälineellä, eikä myöskään kypsentää ruokaa, lämmittää vettä eikä jatkaa rakennustöitä ja uudelleenrakentamista, sillä kaasuakaan ei ollut tarjolla. Maassa oli tulossa Nepalin suurin uskonnollinen juhlapyhä ja linja-autot tupattiin niin täyteen ihmisiä, ettei linja-autojen ulkoseinille mahtunut enää roikkumaan. Monet ihmiset matkasivat jalan viikkoja, jotta pääsisivät sukulaistensa luokse viettämään tärkeää juhlaa.

Kathmanduun saapuminen

Kathmandun lentokenttä on sekava ja ahdas. Kuumassa ilmastossa, lähes neljänkymmenen asteen lämmössä odottelu kun matkalaukun saaminen ruumasta kestää puoli toista tuntia ei ole herkkua. Lentokentän vessat ovat lähes sietämättömät ja kuumuus sekä ihmispaljous on jo kulttuurishokki itseensäkin. Kun pääset vihdoin lentokentältä ulos, on vastassa liuta erilaisia taksi ja kuljetuspalveluita tarjoavaa kuskia. Lähinnä lentokentällä sinua taksiin riuhtovat henkilöt ovat taksikuskien apulaisia, jotka ottavat turisteilta rahaa vain siitä, että saavat saattaa heidät autoon. Sen jälkeen kuski itsessään myös veloittaa palveluksestaan ja usein mitä enemmän pihalla olevan oloinen turisti, sitä enemmän he veloittavat. Kathmanduun saapuessa jo valmiiksi järjestetty kyyti on paras vaihtoehto ja mitään maksuja ei tehdä ennen kuin olet päässyt perille kohteeseen. Jos saattaja kysyy rahaa, voit toki antaa tippinä muutaman kolikon. Kathmandun keskustassa on ollut aivan upea temppelialue. Maanjäristyksen jälkeen lähinnä paikalla oli vain suuret temppelirauniot. Rauniot ovat pelkkää pölyä ja palasia, joista ei enää edes erottaisi onko paikalla ollut temppeli vai. Temppelistä yli puolet hajosivat palasiksi maanjäristyksessä ja niiden uudelleen rakentamiseen menee ja meni vuosia. Isompi temppeli alue löytyy Kathmanduun kaupungin rajojen ulkopuolelta. Kävelystä pitävälle kohde on suhteellisen helposti löydettävä kävelemällä, mutta toki liikenteen ollessa huipussaan, voi olla erittäin vaikea hengittää ja suunnistaa isojen teiden reunoilla, jossa usein ei edes löydy jalkakäytäviä ja liikenteessä ei ole liikennesääntöjä. Kathmandun reissua harkitsevan kannattaa panostaa hyvään ja toimivaan hengityssuojaan. Pöly ja liikenne ovat tukahduttavassa kuumudessa monelle liikaa, joten kaupunkina kohde sopii todellista seikkailua etsivälle ja muutaman yön levähdyspaikaksi vaelluksesta kiinnostuneille ennen varsinaista vaellusta ja sen lähelle kuljetusta.

Ihmiset ja kulttuuri

Nepalilaiset ovat erittäin iloisia ja positiivisuuteen suuntautuvaa kansaa. Intialaiset kaupungin ytimessä erottaa useasti helposti paikallisista ulkonäön suhteen sekä myös hieman käyttäytymisen osalta. Maa on todella köyhä ja kerjäläisiä, kodittomia ja erittäin sairaita ihmisiä näkyy katukuvassa joka puolella. Joskus sairas, tai täysin invalidi lapsi tai aikuinen laitetaan makaamaan kadunkulmaan jonkun toisen toimesta, jotta saataisiin kerättyä toista ihmistä hyväksi käyttämällä rahaa. Varsinkaan katulapsia ei kannata yrittää auttaa väärällä tavalla, antamalla rahaa, sillä muuten kerjäämiseen opetettu lapsi ei saa eikä keksi muuta apua esimerkiksi orpokodeista tai koulutuksesta vaan jää katukerjäläiseksi ilman toivoa paremmasta. Kun kaiken tämän näkeminen järkyttää, voit keskittää lahjoituksesi näitä lapsia ja sairaita ihmisiä auttaviin järjestöihin ja orpokoteihin.